Yllä kuumaisema ja Sammatin Vares-Kantolan tunnusmerkki eli vares.

Tervetuloa Katja Ketun ja WSOY:n hallinnoiman Eeva Joenpellon kirjalijakodin blogiin.
Näillä sivuilla kirjailija kertoo seuraavat kolme vuotta työstään ja havainnoistaan kulttuurin saralla, mutta säilyttää silti jonkun tolkun paljasteluissaan.

perjantai 27. elokuuta 2010

Sammatin kesäleiri

http://player.vimeo.com/video/14416966?title=0&byline=0&portrait=0&color=e6d9bc

Vares-Kantolassa vietettiin elokuun alussa animaattoreiden kesäleiriä, koska suunnitteilla ollut Nuoren Voiman Liiton salonki siirtyi syssymmälle. NVL:n salongissa tietyn aiheen ympärille kerätään eri taiteenalojen asaintuntijoita ja keskutelua käydään varsin poikkitaiteellisesti. Seuraava Salonki käsittelee kokeilevaa proosaa ja järjestetään 9.9.
Animaattoreiden kesäleiri taas on nimestään huolimatta ammattilaistapaaminen, jossa päivitetään ammattia ja sen harjoitustapoja. Animaatioihmisiä saapui paikalle seitsemän, moni jäi tänä vuonna pois perhesyihin vedoten. Aikuistuvat siis animaattoritkin. Vaan silti oli kultaista huomata, kuinka vanhat siteet säilyvät, vaikka itse olenkin viime vuosina keskittynyt kirjailuun. Tämänkaltaiset tapaamiset ovat ammatillisesti tärkeitä, koska ympäri Suomea ja maailmaa levinneet kollegat pääsevät päivittämään ammatilliset kuulumiset ja rentoutumaan vanhojen ystävien keralla.
Aikaisempina kesinä on tehty tiukasti animaatiota, ja työpajoilla on valmistunut kaikenlaista musiikkivideoista 35mm -kokeelliseen elokuvaan ja vaha-animaatioon.
Tänä vuonna otimme rennommin. Aikaan saatiin viisiminuuttinen pätkä timelapsea, muutama pienimuotoinen koira-animaatio ja erittäin hyvä lettutaikina. Sauna lämpesi joka päivä ja Eevan ryssänsalongissa suunniteltiin vallankumousta sikarin ja konjakin voimin. Lauantaina vieraat kävivät kuuntelemassa Karjalohjan päiväkummussa Virve Rostia ja Pave Maijasta sillä aikaa, kun emäntä kävi heittämässä pikaisen bändikeikan Helsingissä. Arvovaltaista vieraskuntaakin saatiin, kun Lapin entinen maaherra Hannele Pokka saapui tarkastamaan tiluksia kaiken leireilyn keskelle. Hienoa sekin, vaikkei ent. maaherra, nyk. Liikenneministeriön kansliapäälikkö tuntunut kovin korkealle Joenpellon inspiroivaa vaikutusta arvostavankaan. Kyseessä saattoi toki olla vain tunnelma tahi jokin sen tapainen, varsinkin kun leiriläisiä parveili paikalla varsin kesäisissä olotiloissa. Mutta mikä parasta, tapasin samalla naapureitakin, mikä aina ilahduttaa.

Seuraavan kuukauden ajan Vares-Kantolaa hallinnoivat Eeva Joenpellon sukulaiset, joilla paikkaan on vuotuinen nautintaoikeus.

1 kommentti:

  1. Joentakaisen pellon ojan
    veteen veisti pellon reunan lapsi pienen kaarnaveneen.
    Mitä sitten?
    Kaikki ! :

    http://suolasuinen.blogspot.com/

    .

    VastaaPoista