Pissa ja vaalit Afrikassa

Maalisvaalit tulevat. Menkää uurnille ihmiset! Aina olen ääneni uurnaan ruikannut. Toki Suomen kansalainen saa äänestää ulkomaillakin, vaan entäs Afrikassa. Täällä Beninissä ei ole konsulaattia mihin hakeutua, lähin taitaisi olla naapurimaassa Nigeriassa, ja sinne ei kaikesta päätellen ole mitään asiaa. Äänestämättä jättäminen harmittaa, sillä vaikka edustuksellinen demokratia toimii ontuen, niin saisipahan ainakin veikata voittajaa ja tuikata oman pienen kapulansa oikeistomopon rattaisiin. Varsinkin tänä vuonna.
Mitä jos Timo Soinista tulee kulttuuriministeri?
Herranen aika. Perussuomalaiset ovat julistaneet kulttuuripoliittisen ohjelmansa. Siinä ohjenuorana on, että kaikenlaisen postmodernin hömpän tukemista tulisi välttää ja tukea vain vakavasti otettavaa suomalaista kulttuuria korostavaa taidetta. Esimerkkeinä tällaisista taiteilijoista taisivat olla Akseli Gallen-Kallela ja Jean Sibelius -kummatkin ruotsinkielisiä ja varsin kuolleita.
Mutta ovatpa vaalit täälläkin. Beninissä käydään helmikuun lopussa tiukkaa taistoa presidentin paikasta. Pääehdokkaita on kolme, joista kukin järjestää leipää ja sirkushuveja parhaansa mukaan. Yksi on luvannut, että jakaa valtaan noustuaan bensaa ja öljyä kansalle mittaamattomasti ja jopa ilmaiseksi. Tällaisiin vaalilupauksiin paikalliset suhtautuvat ymmärrettävän epäilevästi, varsinkin kun samanlainen lupaus tehtiin naapurimaassa Nigeriassa, vaan kuinkas kävikään. Hinnat sen kuin kallistuivat. Silti houkutus uskoa on suuri. Täkäläiset suhtautuvat mopoiluun ja autoiluun suurella intohimolla. Rauhallisessa Beninissä suurin todennäköisyys kuolla onkin joutua juuri liikenneonnettomuuteen. Kaistapäistä liikennekulttuuria rauhoittaa se tosiseikka, ettei bensaa aina ole saatavilla. Sain tuta sen matkustaessani Beninin muinaisen kuningaskunnan Dahomeyn pääkaupunkiin Aboneyhin. Tienvarsilla kyllä myydään jonkinlaista palmuöljynkaltaista polttoainetta, mutta se kuulemma syö auton moottoria kuin syyllisyys uskotonta miestä. Jossain vaiheessa vaikutti epävarmalta päästäänkö perille ollenkaan. Mistä saa bensaa Afrikassa? Nyt tiedän: Hyvän Toivon bensa-asemalta sitä ei saa. Ei myöskään Pyhän Hengen, Taivaallisen Ylösnousemuksen saati Armon ja Johdatuksen tankkauspisteistä. Sen sijaan Pyhä Uhraus tarjosi oikeanlaista naftaliinia, ja matka jatkui.
Mitään ekovaaleja täkäläisestä äänestyskimarasta ei ole tulossa. Öljykysymys on akuutti, ja siitä pitävät huolen erinäisiin kansainvälisiin korporaatioihin ja öljyosakkeisiin sotkeutuneet ehdokkaat. Suuret monikansalliset yhtiöt ovat ainoat varmat voittajat. Kukaan ei puhu aurinkoenergiasta eikä tuulivoimasta, vaikka helposti tulisi mieleen, että kumpaakin luonnonvaraa tässä Saharan eteläpuolisessa merenrantavaltiossa piisaa loputtomiin. Täällä myöskin pelataan presidenttipeliä tavalla, josta kotikutoisemmat Kehittyvien Maakuntien liitot ja Kukkaisyhdistykset voisivat ottaa oppia. Äänistä maksetaan selvää rahaa, ja tässä tapauksessa äänestäjille itselleen. Vähän ennen saapumistani Grand Popoon täällä järjestettiin vaalitilausuus, jossa Länsi-Afrikan Pankin pääjohtaja esiintyi kannattajilleen. Vaalikarjaa virtasi paikalle aina naapurimaista saakka. Saapuneille oltiin luvattu matkarahat ja ruokaa. Viinaa, musiikkia ja kaikenlaista Jumalan armoa. Allah, kristittyjen Jumala ja paikalliset merenjumala Mami Wata ja hermadrodiittijumala Mahe-Lissa nimittäin suojelevat vuoron perään kaikkia ehdokkaita. Valinta on siis vaikea. Mutta ainakaan grandpopolaisten ääniä pankinjohtajaehdokas tuskin tulee saamaa. Vähän ennen tilaisuuden loppumista järjestäjät päättivät poistua paikalta vaalikassa mukanaan. Seurasi mellakka, jonka aikana puolueen autoa koetettiin kaataa. Paikalle kutsuttiin virkavalta, joka tarkoitti pilliin puhaltelevaa santarmia. Tällä kertaa kaikki päättyi onnellisesti, vaalivilpilliset saatiin kiinni ja osa rahoista jaettua osallistujille. Tapahtuma lienee kuitenkin omiaan osoittaan, että ilmaista bensiiniä ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole beniniläisille luvassa.

PS: Juuri äsken saapuneen tiedon mukaan paikallisia presidentinvaaleja on jouduttu lykkäämään. Päästäkseen äänestämään beniniläisten täytyy rekisteröityä jonkin puolueen jäseniksi. Mutta kas kummaa, suuri osa opposition ehdokkaista näyttää mystisellä tavalla kadonneen rekistereistä. Tämä on aiheuttanut mellakoita ja levottomuuksia suurimmissa kaupungeissa. Täällä Grand Popossa on vielä rauhallista. Suurimman hämmingin sai aikaan eräs suomalaisdelegaatti, joka yösydännä erehtyi luulemaan kyläläisten vesitankkia vessanpöntöksi ja pissasi siihen.